Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

VIROLAHTI, VENTONVUORI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ventonvuori-nimisen, korkean mäen itälaidalla. Mäellä kasvaa sekametsää valtapuustona havupuut. Ventonvuoren itärinne on jyrkkä ja siitä on lisäksi louhittu panssariestekiviä, jolloin kallioseinämät ovat muodostuneet osin pystysuoriksi. Ventonvuoren kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa on majoitustunneli nro 7, jonka yhteydessä on asemat sekä panssaritorjuntatykille että konekiväärille. Ventonvuoren keskellä, sen korkeimman laen alla on majoitustunneli nro 1-180. Kohteen pohjoisosassa, Ventonvuoren juurella on estekivilouhos, johon on sijoitettu valelaitteina kaksi betonista tehtyä ampuma-aukon kehystä. Majoitustunneleiden ympärillä on kallioon louhittuja ja osin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Taisteluhautojen yhteydessä on ampumapesäkkeitä sekä panssaritorjuntatykin asemia. Panssarivaunun kiviesteet sijaitsevat kohteen itälaidalla, suurimmaksi osaksi pellolla ja osin teiden vieressä. Nelirivisestä esteestä on poistettu osa pellolla sijainneista kivistä noin 75 metrin matkalta.

VIROLAHTI, HUOVINMÄKI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee itäreunaltaan jyrkällä Huovinmäellä, Museotien ja Ravijoentien risteyksen lounaispuolella. Museotie on osa suurta rantatietä ja se on ollut toisen maailmansodan aikana tärkein kulkuväylä Karjalan kannakselta Etelä-Suomen läntisiin osiin. Kohteen itäosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 10 ja pohjoisosassa majoitustunnelit nro 2 ja 11, josta viimeksi mainitussa on myös konekiväärin asema. Huovinmäen laella on kivistä ladottu ilmatorjuntatykinasema sekä kallioon louhittuja ja osin maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen ja itään. Majoitustunneleiden yläpuolella on sijainnut betonin valmistukseen käytetty kivimurskaamo. Huovinmäen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

VIROLAHTI, RAVIJOEN POLTTOAINEASEMA

Kohde on 1940 aloitetun Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen liittyvä polttoaineasema. Se sijaitsee tasoitetulla aukiolla Museotien ja Koulutilantien risteyksen luoteispuolella. Aukion länsipää on todennäköinen polttoainejakelupisteen paikka. Kohdalla on 11 x 11 m kokoinen betoniperusta, joka on pinnoitettu luonnonkivillä tasaiseksi. Tämän läheisyydessä on 0,5–0,6 m korkea, lohkotuista kivistä ladottu terassi, jonka koko on 11 x 11 m. Aukion itäpäässä on jäännöksiä talon perustuksesta, puutarhasta sekä kaksi betonirenkailla toteutettua kaivoa.

VIROLAHTI, TEIRISUO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee loivasti itään laskevassa maastossa Koulutilantien kummallakin puolella, Museotien pohjoispuolella. Kohteen eteläosassa, Ravijoen paloaseman koillispuolella on panssarivaunun tornista tehty teräspesäke nro 2. Mäen itäreunassa on kenttälinnoitettuja asemia: maahautaa ampumapesäkkeineen ja kenttäkorsuja. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. Kenttälinnoitteet jatkuvat kartan perusteella Riihikorven suon pohjoispuolelle mutta niitä ei ole tutkittu maastossa. Koulutilantien länsipuolella on teräsbetoninen majoituskorsu nro 3. Korsun ympäristössä on linnoitteiden rakentajien majoitusalue, jossa on useita parakkien pohjia ja talojen perustuksia. Majoituskorsulta ja parakkialueelta johtaa yhdyshauta koillisen suuntaan Riihikorven pohjosipuolelle. Teirisuon kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

VIROLAHTI, RIIHIKORPI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Harjun oppimiskeskukseen johtavan Hovintien länsipuolella rajoittuen Riihikorpi nimiseen soistuneeseen alueeseen. Alueella on tiheää sekametsää sekä erilaisia huolto- ja kasvihuonerakennuksia. Riihikorven kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa mäenkohoumalla on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 47, jonka ympäristössä on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joiden torjuntasuunnat ovat pohjoiseen, itään ja etelään. Yhdyshaudat jatkuvat etelään, Huovinmäen itäpuolelle mutta ne ovat jääneet osin tonttialueiden alle ja tuhoutuneet. Pohjoisen suuntaan yhdyshauta jatkuu seuraavalle mäenkumpareelle, jossa on panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 181. Korsun ympäristössä on piikkilankaesteen tolppien kuoppien jäännöksiä sekä kenttälinnoitteita. Korsun koillispuolella on metsän laidassa panssarivaunun tornista tehty teräspesäke nro 3 sekä aivan Hovintien vieressä konekiväärikupupesäke nro 182. Kohteen luoteisosassa, kasvihuoneiden länsipuolella sijaitsevia kenttälinnoitteita ei ole tutkittu. Kohteen koillisosassa sijainneet kenttälinnoitteet ovat jääneet kasvihuoneiden ja viljelysten alle ja tuhoutuneet. Panssarivaunun kivieste on nelirivisenä jäljellä kohteen eteläosassa mutta pohjoisosasta sitä on poistettu pellolta yhteensä 570 m. Ravijokeen rakennetun tulvituspadon alasetti on Museotien joen ylittävän sillan pohjoispuolella.

VIROLAHTI, HARJUN LINNOITTEET

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Harjun oppimiskeskuksen alueella ja linnoitteet sijoittuvat vanhan kartanon pihapiiriin. Harjun kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen itäosassa, ratsastus- ja urheilukenttien vieressä sijaitsevat teräsbetoniset majoituskorsut nrot 4 ja 5. Kohteen pohjoislaidalla ovat konekiväärikorsu nro 16 ja panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 15. Kohteen keskiosassa, kartanorakennuksen sisäänkäynnin edessä, lipputangon alla on majoituskorsu 46, joka on peitetty kokonaan maalla sisäänkäyntiä myöten. Tästä 100 m kaakkoon on puutarhaistutusten ja puiden alla, täysin peitettynä teräsbetoninen, numeroimaton korsu, jonka sisäänkäynnin sijainnista ei ole tietoja. Korsun mahdollinen varauloskäynti nousee pystykuiluna puutarhan reunaan. Alueella sijainneet kenttälinnoitetut taistelu- ja yhdyshaudat on suurimmaksi osaksi täytetty ja maisemoitu. Ravijokeen rakennetun tulvituspadon yläsetti sijaitsee Viipurintien sillan eteläpuolella. Panssarivaunun kivieste alkaa sillan kohdalta ja seuraa joen vartta luoteen suuntaan Vahtivuoren juurelle asti, josta se kääntyy koilliseen. Este on nelirivinen ja sen ympäristössä on laidunnettu lampaita, joten estekivet erottuvat ympäristön kasvillisuudesta selkeästi.

VIROLAHTI, VAHTIVUORI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Vahtivuori-nimisen, osittain jyrkän mäen etelälaidalla. Kohteen länsipää on osin avokalliolla mutta itäpään linnoitteet ovat havumetsämaastossa. Vahtivuoren kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vahtivuoren lounaiskulmassa on kallioon louhittu majoitustunneli ja konekivääriasema nro 17. Kallion huipulla on teräsbetoninen tulenjohtokorsu nro 82. Vahtivuoren juurella, sen itäpuolella on teräsbetoninen majoituskorsu nro 83. Kohteen itäpäässä, Lehtoniityn pohjoispuolella on panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 273 sekä konekiväärikupupesäke nro 273a. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu Vahtivuorella kallioon, mäen alarinteissä ne on kaivettu osaksi myös maahan. taisteluhaudoissa on ampumapesäkkeitä ja –syvennyksiä. Osa haudoista on tuettu betonilla. Vahtivuoren lounaisosassa on yhdyshaudan varrella betonista rakennettu kenttäkorsu. Panssarivaunun kivieste sijaitsee kohteen etelälaidalla osin Lehtoniityllä, josta se jatkuu koillisen suuntaan metsään. Este on nelirivinen. Vahtivuoren länsiseinämällä on estekivilouhos. Louhoksen etelälaidalta nousevat puiset portaat Vahtivuoren päälle, jossa on opaskyltti.

 

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com