Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MIEHIKKÄLÄ, HÄRKÄMÄKI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pulakorven Härkämäellä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Härkämäen eteläosassa ovat teräsbetonista rakennetut tulenjohtopesäkkeet nrot 573 ja 572. Pohjoisosassa on kallioon louhittu tulenjohto ja majoitustunneli 387, konekiväärin, panssaritorjuntatykin ja majoitustunnelin yhdistelmä 311/349 sekä konekiväärikorsu nro 343. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste. Härkämäen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Härkämäen koillispuolella on Saunamäen kaakkoisosassa sijainnut parakkialue, joka on jäänyt maatilan rakennusten ja pihamaiden alle. Maastossa erottuu enää vähäisiä jälkiä purettujen parakkien perustuksista.

MIEHIKKÄLÄ, NIEMI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Pulakorven ja Vaalimaanjoen välisellä alueella. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa ovat teräsbetonista rakennetut majoituskorsu nro 341 ja konekiväärikorsu 340. Pohjoisosassa ovat majoituskorsut nrot 338 ja 337. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä kaivantoeste, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Haudat ja tuliasemat ovat osin hävinneet piha-alueiden kohdilta. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste.

MIEHIKKÄLÄ, RAUHALA

Jäännökset parakkialueesta, joka liittyy vuonna 1940 aloitettuun Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen. Kohde sijaitsee Riitahuusinpellon itäpuolella, Takamaantie 190:n pohjoispuolella, sekä Nurmijärven lounaispuolelle johtavan metsäautotien varressa. Alueella on kuuden parakin jäännökset. Parakit ovat olleet 16 x 7 m kokoisia. Niistä on jäänyt jäljelle betonisia perustustolppia sekä suurempia (1 x 1 m, korkeus 0,5 – 1 m) betonisia jalustoja. Noin 70 m pohjoiseen Takamaantiestä on epämääräisempi talon perustus ja kaksihuoneinen, romahtamaisillaan oleva kellari. Näiden liittymisestä parakkialueeseen ei ole tietoja.

MIEHIKKÄLÄ, SAUNALEHDONKANGAS

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Sen eteläosa sijaitsee Nurmijärven itäpuolella, Vaalimaanjoen länsirannalla. Alueella on yksi teräsbetonista rakennettu majoituskorsu nro 420. Pohjoisosa on Karjunveräjänniittyjen ja Korsumäen välisellä metsäalueella. Alueella ovat teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot 358 ja 438, majoituskorsu 359 ja erillinen teräsbetoninen panssaritorjuntatykin suoja. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste.

MIEHIKKÄLÄ, SUURI PAHALAMPI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suuri Pahalampi -nimisen kosteikon itäpuolella, Korsunmäen ja Salmilammen pohjoisosan välisellä alueella. Kohteen eteläosassa on teräsbetoninen majoituskorsu nro 413 ja keskiosassa majoituskorsu 412. Pohjoisosassa, Salmilammen koillisrannalla on keskeneräinen korsu nro 364, jolle on ehditty louhia ainoastaan kuoppa kallioon. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on panssarivaunun kivieste.

MIEHIKKÄLÄ, SALMILAMPI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Salmilammen ja Orjasaarensuon välisellä metsäalueella. Kohteen eteläosassa on kaksi konekiväärikupukorsua nrot 441 ja 371, joiden teräksisten konekiväärikupujen yhteydessä on hirsistä rakennetut majoitustilat. Kohteen pohjoisosassa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsut nrot 369 ja 368 sekä majoituskorsu 383. Korsujen ympäristöissä ja taustoilla on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen sekä korsukuoppia, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itä- ja eteläpuolella on panssarivaunun kivieste.

 

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com