Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MIEHIKKÄLÄ, LAAJANPOHJA

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Hyyhmävuoren itäpuolella, Rakolantien molemmin puolin. Kohteen länsiosassa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro 335 ja panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu 334. Kohteen länsiosassa on kahden konekiväärin korsu nro 333/334, panssaritorjuntatykin pesäke 437 sekä konekiväärikorsu 329. Taustalla sijaitsevat imubetonimenetelmällä valetut miehistökorsut eli pallokorsut nrot 615, 616, 619 ja 620. Karttatietojen perusteella pallokorsun 616 itäpuolella pitäisi sijaita pallokorsut 617 ja 618. Näitä ei kuitenkaan löytynyt maastosta. Rakolantien pohjoispuolella on kenttälinnoitettu, rintamatulta ampuneiden suorasuuntaustykkien patteri sekä estekivilouhos. Korsujen välissä on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Kohteen eteläpuolella ja osittain kohteen keskellä on panssarivaunun kivieste.

MIEHIKKÄLÄ, SALPALINJA-MUSEO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Raslanmäen ympäristössä Taavetintien molemmin puolin. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen itäosassa on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 330 sekä imubetonimenetelmällä valetut miehistökorsut eli pallokorsut nrot 613 ja 612. Pallokorsu 614 sijaitsee vanhan sotilaskartan mukaan korsun 613 kaakkoispuolella. Sitä ei kuitenkaan löydetty maastosta.Raslanmäen eteläosassa toimii Salpalinja-museo. Sen ympäristössä olevat korsut ja muut linnoitteet on entisöity ja varustettu opastauluin. Museon alueella ovat pallokorsu nro 611, teräsbetonista rakennetut tykkipesäke 360, konekiväärikorsu 326, miehistökorsu 327 sekä tulenjohtokorsu 385, joka on uudistettu aikanaan kokoustilaksi. Raslanmäen itäosassa, museon piha-alueen ulkopuolella on opastauluin varustetut, teräsbetonista rakennetut majoituskorsu 322 sekä panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 321. Kohteen itäpäässä ovat teräsbetonista rakennetut majoituskorsu 219 sekä tykin ja konekiväärin korsu nro 318. Korsujen ympäristöissä on kenttälinnoitettuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Hautoja ja ampumapesäkkeitä on entisöity Salpalinja-museon alueella. Raslanmäen länsipuolella on taisteluhautoja louhittu kallioon ja vahvistettu osittain betonilla. Taisteluhaudan betonisiin rintasuojiin on tehty ampumatarvikekomeroita. Asemien etelä- ja itäpuolilla on panssarivaunun nelirivinen kivieste. Kohdassa jossa kivieste leikkaa Taavetintien on tien molemmilla puolilla oleviin kahteen estekiveen kaiverrettu vaakunaleijonat. Punaisenojanmäellä on kokeilualue, jossa estekivien sijasta on käytetty betonista valettuja, katkaistun pyramidin muotoisia esteitä. Panssariesteitä on alueella toteutettu myös vastarinneleikkauksina sekä maahan kaivettuina kaivantoesteinä.

MIEHIKKÄLÄ KATTILAVUORENSUO

Parakkialueen jäännökset, jotka liittyvät Salpalinjan puolustusketjun rakentamiseen, joka aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Pitkälammen luoteispuolella osin sekametsässä ja osin hakkuuaukealla. Alueella on neljän parakin jäännökset, joista kaksi pohjoisinta (parakit A ja B) ovat olleet kooltaan 30 x 7 m. Eteläisimpien kahden parakin (parakit C ja D) kokoa ei pystytty määrittelemään. Parakeista on jäljellä betoniset uuninpohjat sekä perustustolppia. Keskimmäisen parakin itäpuolella on tiilestä ja betonista rakennettu kellari, joka on sortumaisillaan. Kattilavuorensuon kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin

MIEHIKKÄLÄ, SILAKKAKALLIOT

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Myllylammen pohjoispuolella Silakkakallioilla sekä niiden pohjoispuolella. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Silakkakallion eteläosassa on teräsbetonista rakennetut tulenjohtokorsu nro 386 ja majoituskorsu 378. Pohjoisosassa ovat majoituskorsut nrot 377, 379 ja 351. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen etelä ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste.

 

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com