Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

VIROLAHTI, KANNANMÄKI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kannanmäen maastonkohouman keski- ja eteläosassa, sekametsässä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa on teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 158 ja

konekiväärikorsu nro 100. Mäen laella on kaksi betonista valettua valetähystyskupua. Kohteen pohjoisosassa on teräsbetoniset konekivääripesäke nro 335 ja majoituskorsu nro 99. Korsujen ja pesäkkeiden välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itä- ja eteläpuolilla on nelirivinen panssarivaunun kivieste.

VIROLAHTI, VÄLIKANGAS

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Välikangas-nimisessä, kuusimetsää kasvavassa maastossa, Nuljauksensuon länsi ja lounaispuolella. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa, sen itälaidalla sijaitsevat teräsbetoniset majoituskorsut nrot 102, 103, 285 ja 107. Näiden taustalla ovat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 104 sekä majoituskorsu nro 106. Kohteen pohjoisosassa sijaitsevat teräsbetoniset konekiväärikorsut nrot 108 ja 146.Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen itä- ja eteläpuolilla on nelirivinen panssarivaunun kivieste.

VIROLAHTI, BUNKKERIMUSEO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Virolahden Bunkkerimuseon alueella valtatie 7:n pohjoispuolella, Suurisuon länsilaidalla. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa sekametsää. Kohteiden ympäristöistä on harvennettu kasvillisuutta ja polut on reunustettu laudoituksin. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.Bunkkerimuseon alueella sijaitsevat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsunro 147, kahden konekiväärin korsu nro 111-112 ja majoituskorsu nro 113. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Haudat jatkuvat etelään Välikankaan kohteeseen, jossa osa haudoista on jäänyt vt7:n alle sekä pohjoiseen Kuivakankaan kohteeseen. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Hautoja on kunnostettu ja niiden seinämiä on tuettu puuriu’uilla. Kunnostettujen hautojen pohjalle on lankutus. Museokäytön yhteydessä on alueelle rakennettu uusi neljän miehen suojakomero sekä kyllästetyistä hirsistä uusi panssaritorjuntatykin asema, johon on sijoitettu 75 mm:n panssaritorjuntatykki. Kohteen itäpuolella, suon laidassa on nelirivinen panssarivaunun kivieste. Tämän lisäksi on korsujen taustalla toinen kaakko – lounas -suuntainen, 700 m pitkä, nelirivinen kivieste, jonka päälle on osittain rakennettu museorakennuksen kahvilan terassi. Kohteen eteläosassa, museorakennuksen ja valtatie 7:n välissä on linnoituslaitteiden rakentamiseen liittyvä kivilouhos. Kalliota on louhittu 30 m leveydeltä 6 m kallion keskustaa kohti. Louhoksen korkeus on 3 – 4 m. Louhoksen pohjalla on vettä ja se on varustettu puisella katseluterassilla.

VIROLAHTI, KUIVAKANGAS

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suurisuon länsipuolella, Kuivakangas-nimisessä, osin hiekkapohjaisessa kangasmaastossa. Kohteen eteläosissa on metsänhakkuualueita, keskiosassa kuusimetsää ja pohjoisosassa harvaa sekametsää sekä avohakkuualue. Kohteen eteläosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa, sen itälaidalla sijaitsee teräsbetoninen majoituskorsut nro114, keskiosassa konekiväärikorsut nrot 149 ja 150 ja niiden välissä tulenjohtokorsu nro 115. kohteen pohjoisosassa on erillään teräsbetoninen majoituskorsu nro 116. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään. Kohteen itäpuolella, Suurisuon laidassa on panssarivaunun kivieste, joka jatkuu kohteen pohjoisosassa suon poikki Lakiasuon kohteen etumaastoon.

VIROLAHTI, LAKIASUO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Suurisuon pohjoispuolella, Lakiasuon ja Kasettelevakankaan välisellä alueella. Maasto on osin suota, sekametsää sekä tiheää havumetsää. Kohteiden taustalla kulkee Saarasjärventiestä erkaneva metsäautotie. Kohteen eteläosassa, Suurisuon ja Lakiasuon välisellä alueella sijaitsevat teräsbetoniset panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 220, majoituskorsu 64 ja tykin ja kahden konekiväärin korsu nro 270. Kohteen keskiosassa, soiden välisellä metsäkannaksella on kahden konekiväärin korsu nro 65 ja pohjoisosassa majoituskorsut nrot 66 ja 67. Korsujen välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunnat ovat itään ja etelään. Kohteen etelä- ja itäpuolella on panssarivaunun kivieste.

 

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com