Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

VIROLAHTI, SIKOSUO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee vaihtelevassa maastossa, metsäalueella Harjun vahtivuoren ja Ylä-Pihlajan kylän välissä. Linnoitteita yhdistää niiden taustalla kulkeva, ajokelpoinen mutta kapea metsäautotie. Kasvillisuus on osittain tiheää ja valtapuuna on kuusi. Alueen länsiosassa ovat teräsbetoniset majoituskorsu nro 278 sekä konekiväärikorsu nro 85. Keskiosassa on kaksikerroksinen panssaritorjuntatykille ja konekiväärille tarkoitettu korsu nro 160 jonka yhteydessä on kallioon louhittu majoitustunneli. Kohteen itäosassa ovat majoituskorsu nro 87 sekä konekiväärikorsu 186. Teräsbetonikorsujen välissä on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen sekä kenttälinnoitettuja tuliasemia. Hautoja ja asemia on entisöity alueen itäpäässä rakentamalla niihin myöhemmin hirsistä tukirakenteita. Nelirivinen panssarivaunun kivieste sijaitsee asemien edessä, niiden itä-, kaakko- ja eteläpuolilla.

VIROLAHTI, HEINÄAHO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee metsäalueella ja osin pellon laidassa Ylä-Pihlajan kylän länsipuolella. Kohteen eteläosassa sijaitsee teräsbetoninen konekiväärikupukorsu nro 88, tulenjohtokorsu nro 89 sekä konekiväärikorsu nro 90. Kohteen pohjoisosassa sijaitsee kenttälinnoitetun taisteluhautalinjan päässä erillään betoninen majoituskorsu nro 274. Teräsbetonikorsujen välissä on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja ampumapesäkkeineen sekä kenttälinnoitettuja tuliasemia, joiden torjuntasuunnat ovat pääasiassa itään. Korsusta nro 90 koilliseen n. 45 m sijaitsee valelaite, jossa kalliota on räjäytetty siten, että siihen on muodostunut tuliaseman ampumasektorin kaltainen leikkaus ja leikkauksen taakse on kaivettu tuliasemaa esittävä kuopanne. Valelaitteen eteläpuolella on panssaritorjuntatykin kenttälinnoitettu, maahan kaivettu asema. Nelirivinen panssarivaunun kivieste sijaitsee kohteen kaakkoispuolella ja itäpuolella. Esteestä on poistettu kiviä pellolla n. 85 metrin matkalta. Kohteen pohjoisosassa on jäljellä 60 metriä itäkoillinen – länsilounas –suuntaista kaivantoestettä. Este on kulkenut peltojen poikki itään Paskomäen länsireunalle mutta se on täytetty Pihlajantien ja Mäkipirtintien väliseltä peltoaukealta. Jäljelle jääneen kaivantoesteen leveys on yläosasta 5 m ja alhaalta 0,5 m. esteen syvyys on 3 m. Heinäahon kohteen länsiosassa sijaitsee linnoittamiseen liittyvä kivilouhos.

VIROLAHTI, AHOPELTO

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Ahopelto-nimisen tilan ympäristössä, peltosaarekkeella sekä pellon reunoilla. Kohteen keskiosassa, kangasmetsää kasvavalla peltosaarekkeella on teräsbetoninen kahden konekiväärin korsu nro 19 ja saman peltosaarekkeen pohjoispäässä teräspesäke nro 5. Peltosaarekkeilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Osa kenttälinnoitteista on tuhoutunut. Mäkipirtintien länsipuolella, Kusikallion kohdalla on linnoitustöihin liittyvä kivilouhos. Kohteen eteläosassa on pellon poikki kulkenut nelirivinen kivieste, jota on poistettu pellon kohdalta n. 270 m. Poistettuja estekiviä on kasattu pellon länsilaidalla sijaitsevalle saarekkeelle ja kivilouhokseen. Esteen päät ovat jäljellä pellon itä- ja länsilaidoilla. Kohteen pohjoisosassa, pellon poikki on kulkenut kaivantoeste, joka on täytetty. Este on jatkunut pellon keskiosasta nelirivisenä kiviesteenä Paskomäen länsilaidalle, jossa sitä on jäljellä vielä 50 m. Muuten kivieste on purettu 350 m matkalta.

VIROLAHTI, UKKOMÄKI

Todennäköisesti Salpalinjan puolustusketjun linnoiteiden rakentamisen yhteydessä vuonna 1940 syntynyt kalliolouhos, joka sijaitsee Metsäpirtintien itäreunalla. Kalliota on louhittu noin 50 metrin matkalta.

VIROLAHTI, PASKOMÄKI

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Paskomäki-nimisen kallioalueen eteläosassa, osin louhikkoisella kalliorinteellä, jonka itäosassa kasvaa tiheää kuusimetsää ja länsireunalla sekametsää. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Mäen länsireunalla sijaitsee teräsbetoninen, kaksikerroksinen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu nro 144. Itäreunalla ovat teräsbetoniset majoituskorsu nro 92 ja tulenjohtokorsu 93. Korsujen ja pesäkkeiden välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Taisteluhautojen päätorjuntasuunta on länteen ja yhdyshaudat jatkuvat etelässä Kusikallion kohteeseen.

VIROLAHTI, KUSIKALLION LINNOITTEET

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee Kusikallion ja Kannanmäen välisellä, osin soisella metsäalueella, jonka maastonkohoumissa kasvaa suurimmaksi osaksi tiheää kuusimetsää. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kohteen eteläosassa, Kusikalliolla on kaksi teräsbetonista konekivääripesäkettä nrot 123 ja 35 sekä niiden pohjoispuolella teräsbetoninen majoituskorsu 94. Kohteen pohjoisosassa maastonkohoumalla on teräsbetoninen majoituskorsu 96 sekä konekivääripesäkkeet 36 ja 97. Korsujen ja pesäkkeiden välisillä alueilla ja niiden taustoilla on maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. taisteluhautojen päätorjuntasuunta on itään. Kohteen itäpuolella on nelirivinen panssarivaunun kivieste.

©2019 Rooliopas Rissanen - suntuubi.com